Aineisto sisältää tietoja Helsingin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä iän, sukupuolen ja koulutusasteen mukaan. Koulutusaste on vuotta aikaisemmalta ajankohdalta kuin väestön sijaintitieto.
Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tutkinnon suorittaneita. Myös ammattitutkintolain mukaisen erillisessä tutkintotilaisuudessa suoritetun tutkinnon suorittaneet kuuluvat tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Koulutustaso luokittelu perustuu kansainväliseen ISCED-luokitukseen.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman / viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tilasto sisältää tietoja lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneista sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneista. Tutkintorekisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot, joita päivitetään vuosittain.
Koulutusaste
Tilastokeskus otti käyttöönsä uudistetun koulutusluokituksen vuotta 1998 koskevien aineistojen luokittamisessa. Mitä pidemmästä koulutuksesta on kysymys, sitä korkeampi on koulutusaste. Koulutusaste määräytyy ensisijaisesti tutkinnon tavoitetason mukaan. Tavoitetaso pohjautuu mm. virallisiin opetussuunnitelmiin, ohjeellisiin koulutuspituuksiin, pohjakoulutusvaatimuksiin ja jatko-opintokelpoisuuksiin.
- 1-2) Perusasteen koulutus kattaa koko peruskoulun, aikaisemman keskikoulun sekä vanhan kansakoulun suoritukset.
- 3) Keskiasteen koulutuksiksi luetaan ylioppilastutkinnot, 1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot.
Korkea-asteen koulutuksiin kuuluvat:
- 5) Alin korkea-aste. Tähän luetaan mm. agrologin, hortonomin, artenomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.
- 6) Alempi korkeakouluaste. Tähän luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri, metsätalousinsinööri ja merikapteeni.
- 7) Ylempi korkeakouluaste. Tähän luetaan ylemmät korkeakoulututkinnot
(maisteritutkinnot) sekä myös lääkäreiden erikoistumistutkinnot.
- 8) Tutkijakoulutusaste. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.
Viiteajankohta
Helsingin tiedot ovat vuodesta 2000 lähtien. Koulutusastetieto on väestöajankohtaa vuotta aikaisempi.
