Helsingin seudun asunnot talotyypin, hallintaperusteen ja käytössäolotilanteen mukaan 31.12.2003 alkaen. Aineisto sisältää asuntojen lukumäärän talotyypin, hallintaperusteen ja äytössäolotilanteen mukaan 31.12.
Aluerajat
Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo Tuusula ja Vihti.
Summatasoina taulukossa ovat pääkaupunkiseutu, kehysalue, Helsingin seutu, Uusimaa ja Suomi.
Aluejako vastaa tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Vuoden 2009 alussa lounaisosa Sipoon kunnasta (nyk. Östersundomin alue) sekä niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista liitettiin osaksi Helsinkiä. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2002-2007 lukuja tilastovuosien 2008- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota sekä summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue. Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue.
Kohdejoukko ja rajaus
Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia huoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m2.
Luokitukset
TALOTYYPPI: Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan neljään luokkaan. Erilliset pientalot sisältää 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot). Rivi- ja ketjutalot sisältää asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa.
Asuinkerrostalot sisältää vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin.
Muu tai tuntematon talotyyppi sisältää mm. liike- ja toimistorakennuksissa olevat asunnot sekä rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon.
HALLINTAPERUSTE: Asunnot ryhmitellään tilastossa hallintaperusteen mukaan seuraavasti: asunnon haltija omistaa talon, asunnon haltija omistaa asunto-osakkeet, aravavuokra-asunto, korkotukivuokra-asunto, muu vuokra-asunto, asumisoikeusasunto ja muu (esim. syytinki, sukulaisuus) tai tuntematon hallintaperuste.
Vuodesta 2009 alkaen arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa on huomioitu rajoituksista vapautuneet asunnot, mikä vaikuttaa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen määrään vähentävästi ja vapaarahoitteisten (muu) vuokra-asuntojen määrään lisäävästi. Omistusasuntojen lukumäärään aravarajoituksista vapautuneilla asunnoilla ei ole vaikutusta. Aravavuokra-asunnoista Ahvenanmaalla ei ole tietoa 2009.
Rakennus- asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmä on uudistettu tilastovuodesta 2005 lähtien. Rakennuksen omistajan tietoa on uudessa tuotantojärjestelmässä priorisoitu muuttoilmoitukselta tulevaan hallintaperustetietoon nähden. Tämä vaikutus näkyy vuoden 2005 tilastossa etenkin luokkien Muu vuokra-asunto (eli muu kuin arava- ja korkotukivuokra-asunto) ja Omistaa talon lukumäärissä. Toisin sanoen osa asuntojen hallintaperusteen vuosimuutoksesta johtuu tarkemmista käsittelysäännöistä, ei todellisesta muutoksesta. Luokassa Muu vuokra-asunto on vakinaisesti asuttujen vuokra-asuntojen määrä vuoden 2005 tilastossa noin 24 700 asuntoa vähemmän kuin mitä se olisi ollut aikaisemman käsittelyn mukaan (nämä asunnot on päätelty nyt siis luokkaan 'Omistaa talon'). Muu tai tuntematon hallintaperuste sisältää mm. vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot, joita on koko maan tasolla yli 200 000 asuntoa. Hallintaperustetieto saadaan pääosin vain asutuille asunnoille.
Asuntokantatilastossa hallintaperuste on määritelty pääasiassa vain vakinaisesti asutuille asunnoille.
KÄYTÖSSÄOLOTILANNE: Asunnot ryhmitellään vakinaisesti asuttuihin asuntoihin ja ei vakinaisessa asuinkäytössä oleviin asuntoihin.