Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö sukupuolen ja taustamaan mukaan vuodesta 2017 alkaen. Sisältää tietoja kunnassa vakituisesti asuvasta väestöstä ikäryhmittäin.
HUOM Ulkomaalaistaustainen-käsitteen määrittely muuttui vuodenvaihteessa 2016/2017. Tämän tilaston tiedot eivät ole vertailtavissa aikaisempien vuosien tilastojen kanssa.
Kohdejoukko ja rajaus
Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.
Ulkomaalaistaustaisella eli syntyperältään ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainut tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös ne ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen. Henkilön taustamaa on ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Useimpien ulkomailla syntyneiden vanhemmista ei ole Suomen väestötietojärjestelmässä tietoa, vaan heidän taustamaansa on oma syntymämaa.
Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.
Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön.
Vuodenvaihteessa 1993/94 alettiin käyttää väestötietolain (507/93) mukaisesti vuodenvaihteen asukaslukua, joka korvasi aiemmin käytetyn tammikuun 1. päivän tilanteen. Erona aikaisempaan on, että vuodenvaihteen asukasluvussa eivät ole mukana vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet ja muuttaneet. Ennen vuotta 1990 käytettiin henkikirjoitettua väestöä koskevaa tietoa.
Vuodesta 1996 lähtien vuoden ensimmäisen päivän asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan huomioon kaikki tammikuun loppuun (vuoteen 1990 toukokuun loppuun ja vuosina 1991-95 maaliskuun loppuun) mennessä Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään saadut edellisen vuoden muutostiedot.
Tietojen luotettavuus
Tiedot henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta.
Merkintöjen selitykset
.. (kaksi pistettä), tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma ilmoitettavaksi
. (piste), loogisesti mahdoton esitettäväksi
- suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä
